VilleVarjo

Arkkitehtuuri ja taideteollisuus in Memoriam

Suomeenkin on rantautunut kansainvälisiä malleja myötäilevä pilvenpiirtäjäarkkitehtuuri erityisesti Helsinkiin ja nyt myös Tampereelle.

En voi ymmärtää, miksi me sallimme arvokkaan ja omaleimaisen suomalaisen arkkitehtuurin perinnön tuhraantua mauttomien ja nousukasmaisten - etten sanoisi jopa moukkamaisten - lasiseinäisten viritelmien huokeaan loistoon. Tuollaisia nyt löytyy kaikista kehitysmaistakin.

Eikö tosiaankaan suomalaisesta suunnitteluosaamisesta löydy mitään omaleimaisempaa aihetta? Itse asiassa vaikkapa jo Eliel Saarisella oli yli sata vuotta sitten uskomattoman hienoja ja jäljittelemättömiä suunnitelmia komeista suomalaista arkkitehtuuria edustavista pilvenpiirtäjistä. Nuoren kansakunnan voimavarat eivät vain riittäneet niiden toteuttamiseen sen aikaisessa maailmassa.

Olen joskus lukenut joistain viikkolehdistä, miten jonkun merkkihenkilön prameaa ja tyylitöntä kotia esitellään ylistävin sanankääntein. Olen pahimmillaan saanut noista jutuista jopa joitain selittämättömiä kouristuksia, hallusinaatioita, pyörrytystä ja muita häiriöitä.

Tuollaisen iskiessä olen tajunnan hämärtyessä pystynyt vaivoin raahautumaan kirjastohuoneeseen. Siellä olen saanut hapuilua käsiini esim. "Sankaruus ja arki - 1950-luvun miljöö Suomessa" tai "Villa Mairea" -kirjan aivan kuten sydänpotilas juuri ennen kohtausta saa vielä napattua yhden nitron elämänlangan jatkeeksi. Kun olen hetken selaillut noiden tasokasta suomalaista arkkitehtuuria esittelevien kirjojen rauhallisia, eleettöminä ja puhdashenkisiä kuvia, olen voinut taas rauhoittua ja kohtaus on mennyt ohi.

Tämä kohtausherkkyys on valitettavasti pahentunut myös arkisten taideteollisuusesineiden suuntaan. Enenevässä määrin lounasravintoloissa on aterimina ja astioita ruvettu käyttämään jotain huonosti muotoiltua ja tyylitöntä rihkamaa. Missä ovat Savoniat, Kareliat, Teemat, Kartiot, Arktikat, Ultima Thulet, Kosmokset, Ainot ja muut maailman hienoimmat taideteollisuusesineet? En voi enää kauaa käydä missään ravintoloissa, kun kelvoton esineistö hyökkää silmille aivan kuin 70-lukulaisen japanilaisauton likaisenruskeasta muovista kyhäilty kojelauta.

Markkinat huutavat suu auki hinta, hinta, hinta!!! Huutakoot mitä hyvänsä. Kuitenkaan kukaan ei rohkene kysyä sitä, millaisia valtavia kustannuksia aiheuttaa kelvoton muotoilu, huono arkkitehtuuri tai selvästi käyttäjäänsä pilkkaava ja aliarvostava rihkamakulttuuri kullanvärisiksi maalattuine muoviesineineen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Korkeat rakennukset ovat tulleet lakeudenkin pieniin paikkoihin.. Kanta-Kauhavalle rakennetaan nelikerroksisia rakennuksia.
Kaupunki on hyväksynyt myöskin Kauhavan Alahärmään kaavan seitsemänkerroksiselle kerrostalolle!
Jotta niin täällä Lakeudella.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Toivottavasti noihin tulisi edes jotain yhtymäkohtaa pohjalaiseen rakennusperintöön, vaikka ei "nelivooninkinen" sinänsä kuulukaan lakeuksille.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Eipä ainakaan näin maalaissilmin katsottuna rakennuksissa ole mitään pohjalaiseen rakentamiseen viittaa.
Näin sivumennen sanottuna, juuri "komiampaa" rakennusta ei ole kuin perinteinen pohjalainen talo.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Näin on, oikein kunnon kaksivooninkinen on kyllä hieno. Tampereelta Kurun kautta Virroille ajettaessa ensimmäiset sellaiset ova jo Virroilla, vaikka seutu onkin vanhaa Satakuntaa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Joskus silloin, kun Otto-Iivari Meurman opetti kaupunkisuunnittelua, mottona oli: valoisampaa, väljempää, viihtyisämpää. Nyt motoksi on nähtävästi muutettu: ahtaampaa, ankeampaa, kalliimpaa. Tältä ainakin vaikuttaa tuon Kalasataman perusteella ja sama tuntuma syntyy niistä kaavailluista kaupunkibulevardeiksi kutsuttuista ulosmenokaduita asuinympäristönä.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

"Mörri" Meurmannin opit olisivat vieläkin ajankohtaisia. Uskomatonta on, että niillä opeilla saavutetaan jokseenkin sama rakentamistehokkuus kuin nykyisilläkin opeilla. Laatu olisi kyllä aivan eri tasoa.

Juha Hämäläinen

En löydä etsimälläkään Hesasta mitään ainutlaatuista suomalaista arkkitehtuuria. Parhaat tyylit kopioitu muualta kuten jugend-rakennukset ja vanhempi Senaatintorin ja Kampin rakennuskanta. Muu onnetonta laatikkoa Aallon kylmistä ja sieluttomista pömpeleistä alkaen.

Rakentamisen yleisilme Hesassa harmaata ja sekavaa sekä tylsää.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Aalto edustaa suomalaisen arkkitehtuurin huippua. Finlandia-talo esimerkkinä: sopimattomat materiaalit, liian pieni kansainvälisiin konfrensseihin, akustiikka liian huono konsertteihin.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Käy katsomassa vaikka Otaniemen ja Jyväskylän yliopiston kampuksia tai vaikkapa Säynätsalon kunnantaloa, ja palaa sitten kirjoittamaan Aallon arkkitehtuurista.

Se tietysti on totta, että konserttiakustiikkaa Aalto ei onnistunut tekemään, vaan kaikissa hänen tekemissään saleissa on puheakustiikka.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Oma suosikkini Aallon arkkitehtuurista on Kauttuan Terassitalo. Uskomattoman hieno talo ja asuinympäristö on tehty suorilla seinillä, ikkunoilla ja valon avulla. Kysymys onkin oikeastaan vain siitä, miten nuo on jäsennelty.

Yksi huoneisto on muuten avoinna yleisölle lauantaisin kevään ja kesän aikana.

Käyttäjän VilleVarjo kuva
Ville Varjo

Aallon arkkitehtuuri jakaa kyllä mielipiteitä. Aallon huonekalut vastaavasti ovat oma lukunsa. Olen toisinaan ihmetellyt, miten perusjakkarat sopivat yhtä hyvin moderniin rakennukseen kuin keskiaikaisen kivikirkon lisäistuimiksi.

Suomalaisessa arkkitehtuurissa on Aallon lisäksi muutakin omaleimaisuutta, mm. Pietilöiden Suvikumpu ja Dipoli Espoossa sekä Kalevan kirkko ja Metso Tampereella ovat omaleimaisuudessaan erikoisia.

Kumpa noissa pilvenpiirtäjissäkin olisi edes samankaltaista edelläkävijyyttä kuin vaikkapa Suvikummussa tai Kalevan kirkossa.

Toimituksen poiminnat